Sairaalafyysikoiden rooli yksityissektorilla
9.6.2008Yksityislääkäri 4/2004
Suomessa on yli 80 sairaalafyysikkoa, joista valtaosa toimii sairaaloissa. Moni sairaalafyysikoksi erikoistunut tekee kuitenkin uraansa tutkimuslaitoksissa tai lääketieteellisen tekniikan alan yrityksissä. Sairaalafyysikkojen akateeminen koulutustausta vaihtelee maisterista tai diplomi-insinööristä professoriin. Sairaalafyysikko toimii diagnostisessa tai sädehoitoyksikössä lääketieteellisen fysiikan asiantuntijana mm. säteilyn käyttöön liittyvissä asioissa.
Vaativa koulutus
Sairaalafyysikon erikoistumiskoulutus koostuu sekä teoreettisista opinnoista että käytännön harjoittelusta. Teoreettisiin opintoihin kuuluvat nykyään lisensiaatin tai tohtorin tutkinto lääketieteelliseen fysiikkaan liittyen, säteilyn lääketieteellisestä käytöstä vastaavan johtajan tutkinnon suorittaminen sekä erikoislääkärikuulustelua vastaava sairaalafyysikkokuulustelu.
Neljä vuotta kestävän harjoittelun aikana työskennellään vastaavan ohjaajan valvonnassa yleensä keskussairaalassa tai yliopistollisessa keskussairaalassa. Harjoittelun aikana käydään läpi koulutuksen viisi pääalaa: sädehoito, kliininen radiologia, isotooppilääketiede, kliininen fysiologia ja kliininen neurofysiologia. Sairaalafyysikon pätevyyden suorittanut voi hakea nimikkeen käyttöoikeutta Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta. Suomen sairaalafyysikkokoulutus on EU:n vaativin.
Nopeasti kehittyvät työtehtävät
Pätevien sairaalafyysikkojen kysyntä on jo nyt suurempi kuin tarjonta, ja tilanne tulee pahenemaan suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Sairaalafyysikon työtehtäviin diagnostisissa yksiköissä kuuluvat kuvantamislaitteiden laadunvalvonta, turvallisuusasiat sekä sairaalahenkilökuntaa ja akateemista oppilaskuntaa palveleva koulutus- ja opetustoiminta.
Uusien kuvantamislaitteiden hankintaprosessit vaativat fysiikan ja laiteteknologian asiantuntemusta. Lisäksi sairaalafyysikko osallistuu uusien diagnostisten menetelmien tutkimiseen ja kehitystyöhön yhteistyössä muun henkilökunnan kanssa. Sairaalafyysikko tekee myös oman alansa akateemista tutkimustyötä. Sädehoitoyksiköissä fyysikot vastaavat hoitolaitteiden laadunvalvonnasta ja tekevät potilaiden annossuunnitelmat. Sairaalafyysikoita on perinteisesti työskennellyt isotooppilaboratorioissa säteilyn käyttöön sekä kuvien tulkintaan ja analyysiin liittyvien erityiskysymysten parissa. Moderni magneettikuvaus lukuisine eri tekniikoineen ja kehitysmahdollisuuksineen työllistää yhä enemmän sairaalafyysikoita.
Hyvä esimerkki kehittyvän tekniikan mukanaan tuomista uusista sovellusaloista on lääketieteellinen kuvankäsittely, jonka rooli diagnostiikassa tulee kasvamaan. Kuvantamislaitteiden laadunvalvonnan tärkeys korostuu entisestään automaattisen kuva-analyysin ja tietokoneavusteisen diagnostiikan kehittyessä.
Röntgensäteilyä käyttävien kuvantamismenetelmien osalta fyysikon työtehtävät ovat viime vuosina laajentuneet liittyen uuteen säteilylainsäädäntöön. Säteilyn lääketieteellistä käyttöä säätelevät Säteilylaki (592/1991) ja sen muutos 1142/1998, Säteilyasetus (1512/1991) ja sen muutos 1143/1998, Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 423/2000 sekä Säteilyturvakeskuksen ST-ohjeet.
STM:n asetuksessa N:o 423/2000 §15 todetaan mm. seuraavasti: Röntgentoiminnassa on käytettävä lääketieteellisen fysiikan asiantuntemusta säteilysuojelun, optimoinnin, laadunvarmistuksen ja säteilyannosten mittaamisen suunnittelussa ja seurannassa. Sairaalafyysikon tutkinto ja sen sisältämä vastaavan johtajan pätevyys täyttävät asetuksen tarkoittaman lääketieteellisen fysiikan asiantuntemuksen kriteerit.
Fyysikkopalveluja myös yksityissektorille
Lainsäädännön muutokset sekä lääketieteellisen teknologian nopea kehitys erityisesti kuvantamisen alueella ovat lisänneet sairaalafyysikoiden tarvetta. Lisääntyvät vaatimukset laitteiden laadunvalvonnassa, yhä monimutkaisemmiksi käyvät laitehankintaprosessit sekä kalliiden laitteiden mahdollisimman tehokas käyttö ja siihen liittyvä koulutus kasvattavat myös väistämättä alan osaamisen tarvetta. Vaikka sairaalamaailmassa uraansa tekevät sairaalafyysikot työskentelevät vielä tällä hetkellä lähes poikkeuksetta julkisella sektorilla, yksityissektorin lääketieteellisen fysiikan asiantuntemuksen tarve tulee samoista syistä lisääntymään.
Yksityissektoria palvelevassa yritystoiminnassa on tärkeää yhdistää joustava fyysikkopalveluiden tarjonta laaja-alaisen ammattitaidon ja kokemuksen kanssa. Tämä näkökulma on ollut pohjana Physico-Medicae Oy:n perustamisessa. Yritys tarjoaa asiantuntijapalveluita säteilyn käytön kysymyksiin, uuteen röntgenteknologiaan, ei-ionisoiviin kuvantamismenetelmiin sekä kuvankäsittelyyn liittyen.
OUTI SIPILÄ
Sairaalafyysikko, TkT
SAULI SAVOLAINEN
Sairaalafyysikko, dos.
MIKA KORTESNIEMI
Sairaalafyysikko, dos.