Säteilysuojelun täydennyskoulutuksen itseopiskelupaketti terveydenhuollon henkilöstölle

Säteilylain mukaan toiminnan harjoittaja on velvollinen järjestämään toiminnan laadun ja laajuuden mukaan suunniteltua koulutusta säteilylähteiden käyttöön osallistuville henkilöille. Koulutuksessa tulee säteilylähteiden käytön edellyttämien tietojen ja taitojen ohella korostaa turvallisuutta ja laadunhallintaa normaalista poikkeavien tapahtumien ennalta ehkäisemiseksi. (Säteilylaki, §14a)

STUK:n ST-ohjeessa 1.7 esitetään tavoitteet terveydenhuollon henkilöstön peruskoulutukseen ja jatkokoulutukseen (erikoistumiskoulutukseen) sisältyvän sekä täydennyskoulutuksena annettavan säteilysuojelukoulutuksen sisällölle ja vähimmäismäärälle ionisoivan säteilyn käytön osalta.

Täydennyskoulutuksella tarkoitetaan toiminnan harjoittajan vastuulla olevaa koulutusta, jolla varmistetaan, että säteilyn käyttöön osallistuvilla työntekijöillä on työtehtäviensä mukaiset, ajantasaiset tiedot ionisoivasta säteilystä ja sen vaikutuksista, säteilysuojelusta sekä voimassa olevasta säteilylainsäädännöstä ja muista säteilyn käyttöä koskevista määräyksistä ja ohjeista.

Osa täydennyskoulutuksesta voi olla itseopiskelua.

Alla on koottuna linkkejä pääasiassa STUK:n julkaisemiin dokumentteihin, jotka voivat toimia säteilysuojelun täydennyskoulutuksen itseopiskelun lähdemateriaalina, kullekin ammattiryhmälle soveltuvin osin. Linkkikokonaisuus pyrkii noudattamaan ST-ohjeen 1.7 liitteen A sisältökuvausta. Itseopiskelun kohdistamisessa ja rajaamisessa on syytä huomioida myös liitteessä B määritelty koulutusmäärä ja osaamistavoitteet.

• Esipuhe
• Luku 1.1 – Atomi- ja ydinfysiikan peruskäsitteet
• Luku 1.5 – Sähkömagneettinen säteily
• Luku 2 – Suureet ja yksiköt
• Luku 3.1 – Metrologian peruskäsitteet
• Luku 3.5 – Mittaustarkkuus
• Luku 4.1 – Säteilyn ilmaisimet, perusteet (muilta osin kappale 4 on lisämateriaalia)

• Esipuhe
• Luku 1 – Röntgensäteily diagnostiikassa (sivut 14-180)
• Luku 5 – Säteilytoiminnan säännökset
• Luku 7 – Poikkeustapahtumat säteilyn käytössä
• Liite 1 – Efektiivinen annos röntgentutkimuksissa

• Luku 1 – Johdatus solubiologiaan
• Luku 2 – Säteilu ja solu
• Luku 3 – Säteilyn haittavaikutusten luokittelu
• Luku 4 – Säteilyvammat
• Luku 5 – Säteily ja syövän synty
• Luku 7 – Säteilyepidemiologia
• Luku 8 – Säteilyn geneettiset vaikutukset
• Luku 9 – Säteily ja raskaus
• Luku 10 – Kromosomianalyysi altistumisselvityksessä
• Luku 11 – ICRP:n näkemys säteilyn riskeistä ja suojeluperiaatteista

• STUKin päätökset
• Sarja 1 – Yleiset ohjeet
• Sarja 3 – Lääketieteellinen röntgentutkimus
• Sarja 7 – Säteilyannokset ja terveystarkkailu

• Säteilylaki (592/1991)
• Säteilyasetus (1512/1991)
• STM:n asetus säteilyn lääketieteellisestä käytöstä (423/2000)

• Lasten TT-tutkimusohjeisto  Syyskuu 2012
• KKTT-laitteen käyttö  Lokakuu 2011
• Hammasröntgentoiminnan laadunvalvonta ja kuvaushuoneen säteilysuojaus  Syyskuu 2011
• Isotooppitutkimuslaitteiden laadunvalvontaopas  1/2010
• Terveydenhuollon röntgenlaitteiden laadunvalvontaopas  2/2008
• Lasten röntgentutkimuskriteerit  1/2008
• Lasten röntgentutkimusohjeisto 1/2005
• Röntgentutkimuksesta potilaalle aiheutuvan säteilyaltistuksen määrittäminen 1/2004