

Dosimetria
Ionisoivaa säteilyä ei voida nähdä, kuulla, haistaa eikä muutenkaan helposti havaita. Sen mittaaminen onnistuu vain välillisinä mittauksina. Säteilymittausten keskeisin fysikaalinen suure on absorboitunut annos. Se kertoo, kuinka paljon energiaa (jouleina) säteily luovuttaa kohdemateriaalin massayksikköön (kg). Absorboituneen annoksen yksikkö on Gray (Gy=J/kg).
Dosimetria on fysiikan piiriin kuuluva tieteenala, joka käsittelee säteilyannoksen mittausta ja mittausmenetelmiä sekä säteilyannoksen suureita. Potilaan säteilyaltistuksen arvioimiseksi on tärkeää, että dosimetrinen menetelmä fysikaalisen annoksen määrittämiseksi on riittävän luotettava. Röntgenyksiköissä säteilymittareina käytetään tyypillisesti ionisaatiokammioita, termoloistedosimetreja tai puolijohdeilmaisimia. Oikein kalibroituina ja tulkittuna ne antavat luotettavia tuloksia varsinaisen säteilyaltistuksen määrittämiseen, oli kyse sitten potilaiden tai henkilöstön säteilyturvallisuudesta.
Yllä oleva kuva havainnollistaa tyypillisen röntgenputken säteilyntuottoa röntgenputken jännitteen (kVp) funktiona eri lisäsuodatusvalinnoilla. Jännite ja suodatus vaikuttavat merkittävästi annoksen tasoon.
Alla oleva kuva tiivistää dosimetrian keskeiset suureet ja yksiköt, lähtien säteilyn fysikaalisesta mittaamisesta ja päätyen efektiivisen annoksen määrittämiseen.
Tunnemme hyvin säteilydosimetriset menetelmät ja haluamme auttaa asiakkaitamme soveltamaan käytössään olevia menetelmiä mahdollisimman luotettavasti käytännön työssä radiologisissa yksiköissä.